Maalaismarkkinoilla

Tänään oli kiva työpäivä. Itse asiassa eilenkin oli kiva työpäivä ja sitä edellisenä päivänä... mutta siis tänään oli ERITYISEN kiva työpäivä. Ihmeellisesti työpäivät tuntuvat erityisen kivoilta nyt, kun ne pian (alle viikon päästä) loppuvat. Noh, siis suurin syy tähän kivuuteen oli se, että vietimme opiskelijoiden kanssa tunnit Seppälän maalaismarkkinoilla. Ja minä niin tykkään lehmistä.

Poni, jonka selkään minun olisi opiskelijoiden mielestä pitänyt hypätä. Ponin onneksi raskauden aikana ei suositella ratsastusta.

Opiskelijat eivät ihan välttämättä olleet aivan yhtä innostuneita päivästä kuin minä, mutta me mentiin silti. Minä perustelin heille maalaismarkkinoita vierailukohteena sanomalla: "Opetussuunnitelmassa on ihan varmasti jossain paikassa sanottu, että jos raskaana oleva opettaja haluaa mennä katsomaan lehmiä, niin näin pitää tehdä." Ja niin kaikki noin 17-vuotiaat nuoret suostuivat lähtemään markkinoille (ja tämä ei ole ironisesti sanottu, vaan ihan totta, nimenomaan tuon perustelun jälkeen kaikki lähtivät retkellemme mukisematta; kohteliaita nuo nykynuoret ainakin meitä mahakkaita kohtaan). Opiskelijoiden tehtävä oli kuvata ja minä ajattelin nauttia tunnelmasta.

Maalaismarkkinoita on järjestetty täällä niin kauan kuin muistan. Tapahtumapaikkana on siis ammattikoulun luonnonvara-alan tilat ja ympäristö, mutta mukana on myös myyjiä vaikka mistä. En oikein tällä kertaa pystynyt paneutumaan muihin myyntituotteisiin kuin kahviin ja munkkiin, sillä Jenni sinäkinhän tiedät, että kahvit ennen kaikkea. Sitten olikin jo hurahtanut semmoinen tovi, että suhteellisen suurella tapahtuma-alueella ei tämmöinen lyllertäjä vaan ehtinyt. Ja sisätiloissa oli niin paljon väkeä, että ympärilleen katsomisen sijaan piti varjella mahaa. Ja vastailla puhelimeen, kun opiskelijoilla oli mennyt sormi suuhun tekniikan kanssa, joten välillä piti ihan oikeasti myös jopa opettaa.

Puutarhan kahvio

Kuitenkin kahvien ja puheluiden jälkeen minun piti nähdä ne lehmät. Navetan ovella oli kyltti, että sinne järjestettäisiin ohjattuja kierroksia vain tiettyihin aikoihin, enkä minä siihen ehtinyt. Kuitenkin opiskelijat kertoivat, että jossain oli nähty ainakin karvaisia sikoja. Suuntaopastuksen jälkeen opettajattaren unelma toteutui: hän näki lehmiä!

Ja heppoja!

Ja hanhia!

Ja lapsia!

Ja myös kanoja, karvaisia sikoja, koiria ja poron!

Valitettavasti opiskelijoilla ei ollut niin hyvä tuuri aikomustensa kanssa, sillä he olisivat halunneet haastatella eläimiä, mutta aitausten lähelle ei päässyt (niin ja siis lapset eivät olleet missään aitauksessa, heidän annettiin liikkua alueella ihan vapaasti).

Onkos Jenni teilläpäin siellä ollut mitään kaupunkilaismarkkinoita?