Viimeksi, kun kirjoitin ja lupasin kovasti kirjoittaa pian uudelleen, kun luin muita kirjoituksia täällä tai ylipäänsä katsoin ikkunasta ulos, oli kesä. Aurinko paistoi ja ulkona oli vihreää. Ihmiset olivat ruskettuneita tai edes päivettyneitä ja melko vähissä vaatteissa.
Nyt, kun kirjoitan, ulkona on ihan harmaata, syksyistä ja Miiakin postittelee syksy- ja retkikuvia. Ihmisetkin näyttävät harmailta ja ovat toppatakit päällä (kyllä, täällä on ehkä 10 astetta lämmintä ja porukka kantaa untuvatakkeja. Siinä teille googletettavaksi tyylivinkkejä syksyyn, hohhoijaa!) Nyt, kun kirjoitan, minun pieni-pallero-nöpönenä-mussukka kävelee tukea vasten ja pyytää päästä syliin. Ei siis Mies, vaan Poika. Joka tätä vauhtia on pian Mies.Voi apua, minun Vauva on kohta yksivuotias ja minä en voi käyttää enää raskautta tai synnytystä tai raskauskiloja tai voi-sitä-synnytystä tekosyynä oikeastaan yhtään mihinkään. Viimeksi eilen kyllä käytin vaatekaupassa, pakkohan joku selitys sille vaatekoolle oli keksiä!
Sillä aikaa, kun minä olen (krhmhm) vain valittanut, kiristellyt hampaita, viettänyt unettomia öitä, huutanut ja melskannut ja tehnyt ihan liikaa töitä (siis kuulemma, en omasta mielestäni ole tehnyt mitään näistä). Jos joku vielä tulee sanomaan minulle, että opettajilla on niin lyhyet työpäivät ja pitkät lomat ja niin helppoa, että voi hellanlettas, niin pääsee minusta eroon lopullisesti.
Anteeksi, Miia, tämä työangstaus, lupaan lopettaa sen pian ja kirjoittaa joistain ihan oikeista asioista. Varsinkin kun tänään tajusin myös ensimmäistä kertaa tälle syksylle, että syksy on ihanan punainen, keltainen, oranssi ja vihreä ja että nyt saa alkaa polttaa kynttilöitä. Ja että kohta on nk. loma.
Kerro vaan töistä, minäkin päätän aina, etten viittaakaan raskauteen tai vauvoihin. Ja montas kertaa olenkaan onnistunut...? :D
VastaaPoistaNiin ja teillä siellä onkin sitten pitkä syksy, saas nähä, saatteko lunta ollenkaan... Että varaahan niitä kynttilöitä :D