Lenkillä

Meiän koti sieltä pilkistää

Aah. Talvinen maisema on vaan niin kaunis! Me asutaan aika korkealla, joten usein meidän kylillä on enemmän lunta kuin lähiympäristössä. Nytkin puut on ihan "boldattuja". On niin ihanaa kuljeskella kylillä vaunuja työnnellen.

Tässä vaiheessa mielessä liikkuu myös se, että voisi alkaa taasen kunnolla liikkumaan. Niin kuin vähän urheilemaan. Kuljeskelun voisi vähitellen vaihtaa kunnon lenkkeihin.

Noihin kun potkaisisi, niin saisi kyllä niskaan lunta!

Koti ja kuu

Ulkoilma piristää kummasti päivää, niin ettei tarvitse edes ottaa päikkäreitä. Ja kun poikakin nukkuu vaunuissa, on lenkit nyt sitä kaipaamaani omaa aikaa. Pitää vaan nyt toivoa, ettei tulisi hurjia pakkasia. Viime vuonna näihin aikoihin pakkanen puraisi poikki lenkki-intoni.

Kuten näistä kuvista voi päätellä, lenkit eivät ole vielä kovin tehokkaita. Mutta olenpa ottanut muutaman juoksuaskeleen vaunuja työnnellessänikin. Vähän sillä tavalla kokeilumielessä, että jaksaisko sitä vetäistä pian koko kiekan juoksemalla...

Erään mammakaverin kanssa oli puhetta, että tässä vaiheessa kannattaa käydä "intervallilenkeillä". Katsos, ei tarvitse sanoa ääneen, ettei vielä jaksa koko matkaa. Näppärää!

Voisin tässä tunnustautua myös intervallisiivoojaksi - ei sitä kaikkea jaksa kerralla tehdä.