Saamaton elämysäiti

Hullua. Muutaman päivän päästä olen ollut neljä kuukautta äitiyslomalla. NELJÄ KUUKAUTTA! Ja mitä olen saanut aikaiseksi? No yhden vauvan, mutta sen lisäksi en kyllä hirvittävästi mitään.

Minulla oli sellainen harhakuvitelma, että tässä vaiheessa olisin vähintään siivonnut kodin laipiota myöten, kirjoittanut pari romaania, leiponut ja kokannut sydämen kyllyydestä, neulonut ja virkannut pojalle vaikka minkälaisia räpellyksiä, askarrellut, taiteillut, soittanut kitaraa ja pianoa päivät pitkät... Mutta ei missään tapauksessa.

Ehkä minun on tässä vaiheessa elämääni pakko hyväksyä se, että minä olen aika saamaton. Puolustuksekseni haluan mainita, että poikamme on aika vaativa tapaus siinä mielessä, että päivällä pitkiä unipätkiä on harvoin. Itsekseen hän ei paljoa viihdy - tosin nyt televisiossa pyörineet Ville Haapasalon matkailuohjelmat ovat pojan mieleen. Niin että Ville hei, sulla on kymmenviikkoinen ihailija! (Ihan sipisipipuheena voisin kertoa myös, että yksi aamu poika tillotti Runotyttöä, mutta hän ei varmaan halua siitä tällä tavalla julkisesti puhuttavan).

Mutta olen löytänyt itsestäni elämysäidin pullantuoksuisen mamman sijaan. Se ei ole yhtään outoa, sillä oma äitini on vähän samanlainen. Poika on ollut jo monessa mukana. Kuten aiemmin olen maininnut, niin lähiajalta ei juhlia ole puuttunut. Sen lisäksi poikamme on jo mm. :

käynyt intialaisessa syömässä (paidan alla tissiä), nähnyt joulupukin shoppailureissulla ja

käynyt elokuvissa!

Eilen nimittäin porhalsimme ensimmäistä kertaa Vauvabioon kaupunkiin, sillä genrenä sattui olemaan tätä äippää SUURESTI kiinnostava luontodokumentti. Metsän tarina oli siis ohjelmassa. Poika katsoi elokuvan miltei kokonaan yhtä varikkokäyntiä ja tankkausta lukuunottamatta. Äiti ylpeänä selosti kymmenviikkoiselle vauvalleen kaikkien mahdollisten tunnistamiensa luontokappaleiden nimet. Erittäin kypsyneesti myös mainitsin aina, kun joku niistä kakkasi.

Ehkä minusta tulee sellainen äiti, joka saattaa skipata lakanoiden viikkaamisen, ja tehdäkin niistä majan. Ehkä tämän mamman pullat löytyvätkin vaikkapa Muumimaailman tai Angry Birds -puiston kahvilasta. Ja luontodokumenttiin viitaten suurimmat herkut napsitaan tietysti takapihan metsästä suoraan. Semmoinen ehkä vähän saamaton äiti, joka unohtaa kirjoittaa allekirjoituksen kokeisiin ja todistukseen.

Niin ja nyt äitiyslomalla pitää olla äiti, minä olen näköjään tällainen.